Stanford Moore
| Stanford Moore | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1913 Chicago, Yhdysvallat |
| Kuollut | 23. elokuuta 1982 (68 vuotta) New York, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
|
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Vanderbiltin yliopisto Wisconsinin yliopisto, Madison |
| Väitöstyön ohjaaja | Karl Paul Link |
| Instituutti | Rockefeller-yliopisto |
| Tutkimusalue | Biokemia |
| Tunnetut työt | Ribonukleaasin tutkimus |
| Palkinnot |
|
Stanford Moore (4. syyskuuta 1913 Chicago − 23. elokuuta 1982 New York) oli yhdysvaltalainen biokemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1972 ribonukleaasin ja deoksiribonukleaasin rakenteen selvittämisestä. Moore jakoi palkinnon yhdessä Christian Anfinsenin ja William Howard Steinin kanssa.[1]
Moore suoritti tohtorin tutkinnon Wisconsinin yliopistossa vuonna 1938, aloitti työt Rockefeller-instituutin lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa (nykyinen Rockefeller-yliopisto) New Yorkissa vuonna 1939 ja saavutti professorin arvon vuonna 1952.[1]
Työskennellessään yhdessä Rockefeller-instituutissa Moore ja Stein olivat edelläkävijöitä uusien kromatografiamenetelmien kehittämisessä aminohappojen ja proteiinien hydrolyysillä saatujen pienten peptidien analysoimiseksi. Vuonna 1958 he olivat mukana kehittämässä ensimmäistä automaattista aminohappoanalysaattoria, laitetta, joka helpotti huomattavasti proteiinien aminohapposekvenssien analysointia. Vuonna 1959 Moore ja Stein käyttivät uutta laitettaan määrittääkseen ensimmäisen kerran ribonukleaasi-entsyymin täydellisen kemiallisen rakenteen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Stanford Moore britannica.com. Viitattu 28.9.2025.