Mate Boban
| Mate Boban | |
|---|---|
| Hertseg-Bosnian johtaja | |
|
1992–1994
|
|
| Edeltäjä | Stjepan Kljujić |
| Seuraaja | Krešimir Zubak |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1940 Sovići |
| Kuollut | 7. heinäkuuta 1997 (57 vuotta) Mostar |
| Tiedot | |
| Puolue | Kroatian demokraattinen liitto Bosnia-Hertsegovinassa |
| Etnisyys | kroaatti |
Mate Boban (1940 Sovići – 7. heinäkuuta 1997 Mostar) oli Bosnian sodan aikaisen kroaattien perustaman Hertseg-Bosnian johtaja vuosina 1992–1994. Bobanin johdolla kroaatit kävivät sotaa bosniakkeja vastaan ja heitä syytettiin myös sotarikoksista. Kansainvälinen paine sai kroaattien ja bosniakkien välisen sodan loppumaan. Hertseg-Bosnia liittyi Bosnia-Hertsegovinan federaation ja Boban jäi syrjään politiikasta. Boban kuoli vuonna 1997 hieman ennen todennäköistä oikeudenkäyntiään sotarikoksiin liittyen.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mate Boban syntyi Sovićin kylässä lähellä Gruden kaupunkia Hertsegovinan länsiosassa vuonna 1940.[1][2] Vuonna 1958 Boban liittyi Jugoslavian kommunistien liittoon ja toimi sen paikallisjohtajana yli 20 vuotta.[2] Hän opiskeli taloutta ja työskenteli useille eri valtionyhtiöille. Boban joutui aikanaan monesti vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Bobanin mukaan syy tähän oli hänen kroaattinationalisminsa, mutta virallisesti ongelmat liittyivät väitteisiin kavalluksesta.[1]
Merkittävä käänne Bobanin uralla tapahtui vuonna 1990, jolloin hän perusti Hertsegovinan demokraattisen liiton, joka liittyi hieman myöhemmin Kroatian demokraattiseen liittoon Bosnia-Hertsegovinassa. Jälkimmäisen puolueen ehdokkaana Boban pääsi vaaleissa Jugoslavian parlamenttiin ja nousi ensin puolueen varapuheenjohtajaksi[2], sekä tammikussa 1992 varsinaiseksi puheenjohtajaksi[1], kun aikaisempi liian maltillisena pidetty puheenjohtaja Stjepan Kljujić oli menettänyt Kroatian presidentti Franjo Tuđmanin tuen. 3. heinäkuuta 1992 Bobanista tuli itsehallinnollisen Hertseg-Bosnian johtaja[2], jonka hän julisti edelleen itsenäiseksi tasavallaksi elokuussa 1993. Boban halusi näin vakiinnuttaa kroaattien aseman ennen mahdollista Owen–Stoltenberg -rauhansuunnitelman toteuttamista. Rauhansuunnitelma olisi läpi mennessään jakanut Bosnian kolmeen autonomiseen etnisesti jaettuun osaan.[1]
Bobanin johdolla Hertseg-Bosnia taisteli Bosnian sodassa Kroatian tukemana bosniakkeja vastaan etenkin Lašvanskan laakson alueella.[2] Bobanilla oli myös idea siirtää Bosnian kroaatit maan muista osista kroaattien hallitsemalle kroaattienemmistöiselle alueelle. Suunnitelma johti riitaan Boanin ja Bosnian katolisen arkkipiispa Vinko Puljićin välillä. Samalla kroaatteihin kohdistui kansainvälistä painetta, etenkin kun maailmalle levisi uutisia kroaattien kiduttamista bosniakeista vankileireillä.[2] Kroaattien ja bosniakkien välinen sota päättyi lopulta etenkin Yhdysvaltojen vaikutuksesta alkuvuonna 1994 ja Hertseg-Bosnia liittyi myöhemmin Bosnia-Hertsegovinan federaatioon.[1]
Boban siirrettiin syrjään poliittisten muutosten takia helmikuussa 1994. Hän sai tämän jälkeen rahakkaan viran suurelta kroatialaiselta yhtiö INA:lta Zagrebissa. Sodan jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien Jugoslavia-tuomioistuin alkoi tutkia Jugoslavian hajoamissotien sotarikoksia. Uskoen tämän koskevan itseään, Boban palasi omaan kotikyläänsä.[1] Hän kuoli Mostarissa[2] 7. heinäkuuta 1997 hieman ennen todennäköistä oikeudenkäyntiään.[1] Kuolinsyy oli aivohalvaus. Bobanin kuoleman jälkeen esitettiin salaliittoteorioita kuoleman lavastuksesta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Ante Čuvalo: Historical Dictionary of Bosnia and Herzegovina, s. 24-25. (2. painos) The Scarecrow Press, 2007. ISBN 978-0-8108-5084-2 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman (toim.): Biographical dictionary of Central and Eastern Europe in the twentieth century, s. 99-100. M.E. Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0 (englanniksi)
- ↑ Bosnia war: Main players BBC News. 14.10.2000. BBC. Viitattu 17.9.2025. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
