Elektirikii
 Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha. | |
| Odeeffannoo Waliigalaa | |
|---|---|
| Damee Saayinsii | Fiiziksii |
| Madda Maqaa | Jecha Giriikii durii ēlektron (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa hurdii dha. |
| Yaad-rimeewwan Gurguddoo | |
| Yaad-rimee Ijoo | |
| Walqixxaatoo Bu'uuraa | (Seera Oom) |
| Seenaa fi Ogeessota | |
| Seenaa Argannoo |
|
| Ogeessota Gurguddoo | |
| Hojirra Oolmaa fi Walqabatii | |
| Meeshaalee Ijoo | |
| Faayidaa Hojirraa |
|
| Dameewwan Walqabatan | |
'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo''') jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.
Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.
Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). '''Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)''' kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.
Faallaa kanaa, '''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.
Bu'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)''' jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.
Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif''' karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.
Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.
Seenaa Qorannoo Elektirikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ka'umsa Durii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta hurdii (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya elektirikii dhaabataa isa jalqabaati. Jechi "elektirikii" jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, "elektron" (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.
Guddina Saayinsawaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee "guuttii poozatiivii" fi "negaatiivii" jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.
Dhaloota Bara Elektirikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii Alessandro Volta baatrii isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.
Elektiromaagneetizimii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, Michael Faraday yaad-rimee sinina elektiromaagneetii (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha maddisaa fi geeddaraa kooreentii argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.
Waraana Yaa'antaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan Nikola Tesla fi Thomas Edison gidduutti uumame. Dorgommiin "Waraana Yaa'antaa" jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison Yaa'antaa Kallattii (DC), kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo Yaa'antaa Geggedaramaa (AC), kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.
Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.
Guuttii Elektirikii (Electric Charge)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Guuttiin (Charge) amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: poozatiivii (+) fi negaatiivii (-). Caasaa atoomii keessatti, pirootoononni guuttii poozatiivii yoo qabaatan, elektiroononni immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.
Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kolombii (Coulomb's Law) jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kolombii (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.
Uumama keessatti, seerri gitaa'ummaa guuttii (conservation of charge) jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.
Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Yaa'antaan ykn kaarrantiin (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. Dabarsoo (conductor) kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka yaa'antaa aadaatti (conventional current) fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.
Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.
Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.
Caalmaa Kuufamaa (Voltage)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Caalmaan kuufamaa ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (electric potential) tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.
Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom () jedhamuun walitti hidhamu.
Dirree Elektirikii (Electric Field)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dirreen elektirikii naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.
Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.
Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ittisoon (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.
Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban "resistors" jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.
Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dabarsoon (Conductor): Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (valence electrons) atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka "galaana elektirooniitti" socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.
Ittistuun (Insulator): Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.
Dabarsoo Badhiin (Semiconductor): Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.
Maddoota Elektirikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Elektirikii Dhaabataa: Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.
Baatriin: Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.
Maddisaan (Jenereetara): Anniisaa sochii (mechanical energy) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.
Gosoota Yaa'antaa Elektirikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
| Amala | Yaa'antaa Kallattii (DC) | Yaa'antaa Geggedaramaa (AC) |
|---|---|---|
| Kallattii Yaa'a | Kallattii tokko qofaan yaa'a. | Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti). |
| Madda Beekamaa | Baatrii, seelii soolarii | Maddisaa (Jenereetara), buufata humnaa |
| Fayyadama | Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii) | Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada) |
Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Naanneen daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:
- Madda Aangoo (Power Source): Akka baatrii ykn jenereetaraa, kan caalmaa kuufamaa uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
- Dabarsoo (Conductor): Akka shiboo koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
- Ba'aa (Load): Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, Ifaada anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
- Bancuftuu (Switch): Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.
Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. Daandii sirrii (Series Circuit) keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. Daandii waltarree (Parallel Circuit) keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.
Seera Oom fi Aangoo Elektirikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa Seera Oom jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
- yookiin
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.
Aangoon Elektirikii (Electric Power - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.
Nageenyummaa fi Tika
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
- Baqxe-kuttuu (Fuse): Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
- Naannee-Kutuu (Circuit Breaker): Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
- Lafa-qabsiisa (Grounding): Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.
Fayyadama Jireenya Keessatti
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
- Ifaada: Ifaadonni gosa adda addaa (kan incandescent, fluorescent, fi LED) dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
- **Hoo'a:** Meeshaaleen akka geemmoo elektirikii (electric stove), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (water heater) nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
- Qorrisiisuu: Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (air conditioner) immoo hoo'a to'achuuf oolu.
- Wal-qunnamtii: Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
- Sochii: Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
- Yaala Fayyaa: Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii (X-ray), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (ECG), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.